Helppo otus

Me ollaan vähän lomailtu treenisaralla kun oltiin mun harjoittelun takia Turussa. Yksi jälki ehdittiin käydä ajamassa ennen kuin lumi esti sellaiset haaveet. Pieniä tottisjuttuja ollaan tehty, mutta muuten on vaan oltu ja leikitty lumessa.

Sansa on kyllä vaan niin ihana, kun sen voi viedä mihin tahansa ja se on kuin kotonaan. Se tulee toimeen kaikkien kanssa. Vähän sille on tullut epäluuloja ja joitain ihmisiä pitää ensin katsella vähän kauempaa. Erityisesti Sansa ei pidä, jos ihminen lähestyy sitä kovin aktiivisesti. Pitänee ottaa tämä treenin alle ajatellen juoksutarkastuksia ja luoksepäästävyyttä. Aina en oikein itsekään tajua, kuka nyt sitten on kiva ja kuka epäilyttävä. Koska välillä Sansa oikein ryntää vieraan ihmisen luokse rapsutettavaksi ja joku toinen taas voi olla todella epäilyttävä. Mutta ei tämä siis mikään suuri ongelma ole, suurin osa ihmisistä on kivoja kuitenkin.

Turussa asuttiin yhden kaverini pienessä yksiössä, eikä Sansalla ollut mitään ongelmaa sopeutua sinne. Samaten itsenäisyyspäivänä käytiin opiskelijakommuunissa katsomassa Linnanjuhlia. Täälläkin Sansa hetken tutkittuaan asettui telkkarin eteen matolle nukkumaan.

Me jatketaan ainkin osittain lomailua nyt jouluna kun mennään äidille Tampereelle. Sitä ennen olisi vielä kahdet agilitytreenit ja kotitottista toki jatketaan.

Treenataan, mutta suunnitelmaa meillä ei kyllä ole

Juu eli taas on treenattu vaikka mitä, mutta nyt alkaa kyllä huomata, että kun alkeet on jo lähes kaikesta käyty läpi ja Sansa osaa jo vaikka ja mitä, niin olisi tilausta kunnolliselle treenisuunnitelmalle vähän kaikissa lajeissa. Suunnittelen yleensä kyllä treenit etukäteen, mutta se ei aina oikein riitä.

Haku on ehkä parhaimmalla tolalla. Rullat tuli ja niihin sain hyvän suunnitelman. Niitä treenataan nyt talvi ja keväällä ollaan toivottavasti siinä vaiheessa, että voidaan siirtää ilmaisu jo maastoon. Etsinnässä ollaan nyt päästy 50m suoriin pistoihin avuilla ja ilman. Näitä tehdään nyt ja näistä keväällä jatketaan. Viime treeneissä Sansalla oli ensimmäistä kertaa kunnollinen umppari ja voi että oli vaikeaa, mutta hienosti Sansa sen itse selvitti : )

Jälki on myös ihan kohtuullista. Nyt on pyritty kerran viikkoon tekemään yksi jälki. Nyt viimeiset jäljet on olleet noin 200m pitkiä ja siellä on ollut noin 6-8 namikasaa ja lopussa pallo. Vanhentuneet ovat vähän vajaan tunnin ja maastona on ollut metsä. Janaa on alettu myös vähän harjoitella. Nämä on menneet hyvin ja näitä jatketaan kunnes lumi hätää meidät pois metsästä. Keppien opetukseen mulla on suunnitelma ja tavoitteena on, että ne kepit saataisiin sinne jäljelle keväällä.

Esineruutu on osoittautunut ongelmaksi nyt viimeisissä treeneissä. Sansa haluaisi kovasti jäljestää ne esineet ja hajun tarkentaminen on vaikeaa. Suurin ongelma tässä on kuitenkin se palautus. Sansasta riittää ihan hyvin, jos sen esineen räkäisee metrin päähän. Nyt pitää vain ottaa itseä niskasta kiinni ja treenata palautusta kaikilla esineillä, mitä vaan keksin. Etsinnät pitää pitää helppoina. Kyllä niissä maastoissa ja tottiksessa menee aikaa reilusti ennen kuin ne on kisavalmiita, joten esineruudun treenaamiselle on hyvää aikaa.

Agility on paljonkin kouluttajasta ja treenivuorosta riippuvaista. Kontakteissa olen ehkä eniten hukassa. Haluaisin, että A:lla Sansa juoksee ylösmenon ja pysähtyy alasmenolle ja puomilla pysähtyy molemmissa päissä. Näiden treenaamiseen vain tarvittaisiin hillitön määrä toistoja ja kun hallilla ollaan se 1h kerran viikossa... Kotona ollaan toki näitä tehty kirjojen avulla, mutta se ei ihan riitä. Muuten oon agilityn suhteen aika pihalla, mutta onneksi on kouluttaja niin edistytään varmasti talven aikana : )

Toko onkin sitten se pahin katastrofialue. Tässä ei olla oikeastaan edetty kuin seuraamisessa, jota päästään jo noin 6-7 askelta mallikkaasti. Tähän pitää ehdottomasti tehdä se pitkän tähtäimen suunnitelma!

Arkielämä alkaa olla mukavan helppoa tuon kultapossun kanssa. Ensimmäisiä juoksuja odotellaan : )

Olipa kerran hakutreeni

Käytännössä kamerttomana ihmisenä on harvinaista herkkua saada kuvaaja treeneihin. Tämä saatiin onnistumaan keskiviikkona, suurkiitos Malla.



Siis kuka voi olla hymyilemättä tälle otukselle : D



Sinne mennään



Lujaa!

Taas ollaan treenattu myös vaikka mitä muuta, mutta suurinta edistymistä ollaan varmaan saatu aikaan agilityssä, kun Sansa tajusi, mitä kontakteilla haetaan. Pätevästi se tarjoaa etu- ja takatassuja niille. Tokoon on edelleen se pitkän tähtäimen suunnitelma tekemättä...

Alkaa mun pikkukoirassa näkyä myös niitä teinin piirteitä. Välillä se kokeilee, että jos en sittenkään tottele niin mitäs siihen sanot, mutta onneksi palaa ruotuun kuitenkin nopeasti.

Kuvat c Malla Muhonen

Treenataanko me liikaa?

Välillä kyllä itseäkin hirvittää tää treenaustahti, mutta koiraa ei tunnu haittaavan. Pitää kuitenkin pitää vielä monessa jutussa mielessä se, että Sansa on nuori ja kehittyvä. Ja treenauksen vastapainoksi pitää olla paljon perus lenkkeilyä ja muiden koirien kanssa riehumista. Onneksi meillä on kuitenkin aika monipuolista tämä treenaaminen, ettei hinkata yhtä ja samaa.

Viimeisen viikon saldo on: 1x aksatreenit, 2 x hakutreenit, 1 x jälkikoulutus, 2x tokotreenit. Näiden lisäksi ollan tehty melkein joka päivä vähän tokoa sisällä ja 4 kertaa on käyty pitkällä lenkillä koirakavereiden kanssa. Toki myös muina päivinä on lenkkeilty. Lisäksi viikkoon mahtui myös lähes jokaviikonloppuinen reissu Tampereelle.

Treeneistä huomioitavaa. Jäljestys: koulutus oli tosi hyvä, jäi paljon käteen. Nyt vain vaikeutetaan treeniä, opetetaan kepit ja jana. Ja kilometrejä Sansan kuonon alle! (Mikä autottomana Helsinkiläisenä on vähän haastavaa) Haku: Hyvin sujuu, rullia odotellaan edelleen. Tänään mun pentu teki hienon löydön ilman apuja 50m : ) Aksa: Kivaa on ja hyvää vastapainoa kaikelle muulle. Ja mikä häiriöiden sieto Sansalla onkaan. Voidaan treenata yhtä aikaa neljän muun koiran kanssa siinä superpienessä tilassa. Toko: Edistystä tapahtuu, joskin treenit pitäisi suunnitella pidemmällä aikajänteellä niin edistystä voisi tapahtua vähän paremminkin. Sansa on oppinut tarjoamaan tosi hienosti, mikä aiheuttaa sitten välillä sitä, että se ei kuuntele mitä siltä pyydän vaan päättää vain tarjota jotain osaamaansa.

Saattaa kuulostaa siltä, että Sansa olisi mulle vain treeniväline, mutta kyllä se elää myös sitä ihan kotikoiran elämää. Kiipeää sylii rapsuteltavaksi, nauttii syksyisessä metsässä niistä rauhallisistakin lenkeistä, inhoaa pesulla käyntiä ja tuhisee tyytyväisenä omalla pedillään. Täytyy vain sanoa, että tuon sopivampaa koiraa en olisi voinut itselleni löytää. Maailman ihanin ja taitavin ja mahtavin ja suloisin pieni ipanapa <3 Rakastun siihen joka päivä vähän enemmän.

Onni on lämmin halli

Joo eli taas on hakuiltu ja aksailtu. On me vähän tokoakin tehty.

Hakuilut etenee hyvin. Avuilla Sansa menee jo melkein sinne 50m helpossa maastossa. Ollaan otettu nyt myös pari niitä valmiita ja hyvin on sujuneet. Viime treeneissä otetiin jänis n. 10m ja keskilinjalla kyllä selvästi näki, kun Sansa nosti nenää ja sai hajun. Kovasti odotellaan rullia saapuviksi niin päästään sitä ilmaisua tekemään.

Tokossa on hinkattu sisällä (koska ulkona on märkää, kylmää, ikävää ja hakutreeneissä kastuu ihan tarpeeksi) eteentuloa ja seuraamaan lähtöä. Molemmat alkaa olla jo aikas hyviä.

Tänään oli jo toinen aksakerta ja hämmästyin kyllä koiran oppimiskyvystä. Tehtiin rengasta, pituutta, keppejä, puomia ja putki-hyppy ympyrää. Rengas oli Sansalle helppo, pituus haki vähän mutta sivuille laitetut siivekkeet auttoivat. Keppejä tehtiin verkoilla kahta väliä. Tämä oli ehkä haastavinta, mutta eiköhän sekin siitä kun vaan saa paljon toistoja. Puomilla tuli taas esiin Sansasta puuttuva itsesuojeluvaisto... Se juoksi jo ensimmäisellä kerralla niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Putosi sitten alasmenon puolestavälistä. laitettiin sitten nameja, jotka vähän hidastivat. Kontaktit pitäisi nyt vaan saada tehtyä niin olisi kontaktiesteiden treenaamisessa jotain järkeä. Kahden hypyn, pituuden ja kahden putken U-muotoinen sarjakin onnistui hyvin, kunhan saatiin pituus kuntoon.

Oli se vaan kivaa treenata sisällä lämpimässä ja valaistussa hallissa : )

Eka aksakerta ja hakuiluja

Me on hakuiltu muutama kerta tässä tällä ja viime viikolla. Huomioitavaa näissä on: Sansa käyttää nenäänsä hyvin ja uskaltaa jo mennä ilman apujakin etsimään maalimiestä, Sansa eteni haamun avulla jo n. 50m ja rullat on tilattu Ipanapalle, niitä ruvetaan testaamaan kunhan saapuvat.

Eilen oltiin ensimmäisissä aksatreeneissä ja en ollut tunnistaa koiraani... Vauhtia ei ainakaan puutu mun makuuni. Tehtiin putkea, hyppyjä ja A-esteelle kiivettiin kahdesti. Kokeiltiin myös valssia ja putken kanssa toimi hyvin. Hypyillä vähän haastavampaa, Sansa oli aina mun selän takana. Sansa rakastui putkeen. Sinne oli päästävä vaikka mistä.

Pakko on myös jakaa maailman älykkäintä koirarotua edustavan Sansan tämänpäiväinen älynväläys. Treenikaverin autossa on ihan kunnolliset kaksi ovellista koirahäkkiä ja Sansa matkustaa mukana treeneihin. Tänään sitten oli takakontti auki, mutta häkit kiinni. Omatoiminen koirani ajattelee hypätä kyytiin, mutta päätyy apinana roikkumaan häkin oveen... Oli siinä naurussa pitelemistä. Ja Sansaa nolotti.

Mutatokoa

Koulu päättyi about 16.30 siitä hakemaan treenikaverin koira, sit kaupan kautta meille, pakastepitsaa napaan ja treenaamaan.

Tehtiin tokoa ihan supermutaisella ruohokentällä 2 kierrosta. Ekalla kierroksella päätin aloittaa sivulletuloilla, koska haluan tuoda kentälle myös vähän jotain muuta kun juoksemista. Selvästi oli kova halu merkille ja ruutuun, mutta saatiin sit ihan onnistuneitakin. Sansa tekee päteviä kunhan se keskittyy. Paikallaan oikealle kääntyminenkin toimii jo suhteellisen mukavasti, kiitos lukuisien kotitreenien. Sit tehtiin pari kiertoa, vaikka vauhtia oli kyllä ihan riittämiin. Sit niitä merkkejä. Edelleen se jää vähän eteen, yrittää siis seistä merkin päällä. Mut selkeesti on tajunnut, ettei merkkiä kuulu kaataa, koska välillä se seisoi yksi jalka merkin päällä koukussa ilmassa. Hassu pieni otus : ) Kokeiltiin myös taas kahden lelun leikkiä, mutta eihän se halua päästää irti...

Toisessa setissä otettiin ruutua. Aluksi pari suoraa vientiä ja vapautusta. Ekalla kerralla piti käydä katsomassa Simban eteenmenolelua, mutta korjasi kuitenkin vihjeestä ruutuun. Toinen oli superhieno. Kolmannen otin niin että vein lelun, otin toiseen suuntaan pari sivulletuloa ja kaksi seuruuseenlähtöä. Nämä oli superhienoja. Sitten ruutuun vähän vihjeellä tosi upeesti. Seuraavaksi otettiin noutoja. Halusin näihin vapaat luovutukset, mutta vähän itse sähläsin niin sain luovutuksen vain kahteen kolmesta. Muuten olivat hienoja ja pureskeluakaan ei esiintynyt. Hinkattiin vielä vähän merkkiä ja saatiin jo muutama tosi hyvä.

Lopuksi vielä pari vauhtiluoksetuloa, josta jälkimmäisellä sain Sansan sukeltamaan mun jalkojen välistä. Loppupalkan aikana Sansa yritti karata treenikaverin loppupalkalle... Ei hyvä. Saatiin kahden lelun leikkiä toimimaan jos sanoin irti käskyn, mutta sitten Sansa alkoi vähän hiipimään.

Kokonaisuudessaa oikein hyvät treenit.

Pätevä koira, typerä ohjaaja

Tänään taas hakuiltiin. Sansa oppii asioita joskus jo ensimmäisestä toistosta, ohjaaja näköjään tarvitsee useita : ( Niin piti ottaa helppo ja onnistunut motivaatiotreeni, mutta päätin sitten kokeilla kuinka pitkälle saan koiran uppoamaan...

Neljä ukkoa oli taas meidän treeni. 1. haamu 25m. Haamu näyttäytyi kallion päällä ja painui sitten sen taakse. Sansa juoksi hienosti suoraan kalliolle, pyörähti siinä, sai hajun ja löysi. 2. haamu 35m? Sansa lähti ihan hyvin noin 25m, kääntyi ja teki laatikon. Otin uuden lähetyksen haamu ja ääni, sama homma. Kolmannella menin vähän lähemmäs lähettämään ja nyt hyvin. Oli siis vaan liian pitkä matka pienelle. 3. ääniapu 25m?, tämä hyvä. 4. ääniapu 25m?, tämä myös tosi hyvä.

Nyt vaan ohjaajalle toistoja siihen, että pienet bordercolliet tekevät vauvahakua. Positiivista treenissä oli se, että Sansa paineli kovaa menemään, myös niillä omatekoisilla laatikoillaan ja selvästi käytti nenäänsä. Motivaatiota hommaan selvästi on sekä ohjaajalla, että koiralla : )

Pimeetä

Sain tosi hyvä ajatuksen lähteä treenaamaan vaikka oli jo pimeää. Pitihän uutta jälkiliinaa päästä testaamaan. Tein siis jäljen. Pituus oli varmaan jotain 60m?, askelväli vähän lyhennetty ja nameja oli satunnaisesti. Ihan hyvää työskentelyä ainakin välillä. Sansa maltaa syödä namit hyvin ja tekee tosi hyvin töitä. Pitäisi kuitenkin varmaan namittaa vielä vähän tiheämmin.

Jäljen jälkeen sisäänajettiin uudet narupallot. Opeteltiin palkkausta. Eli halusin sansan juoksevan mun jalkojen välistä, hyppäävän mua vasten kehotuksesta tarjotakseen lelua, kierroissa ampuvan kiinni mun kädessä olevaan leluun. Näiden lisäksi kokoiltiin kahden lelun leikkiä, joka onnistui odotuksia paremmin. Saatiin aina noin 3-4 onnistunutta heittoa ja sitten Sansa otti molemmat lelut. Vaikeita oli mun jalkojen välistä meneminen. Kaipa se paineistaa sitä kuitenkin vaikka joskus pentuna nää onnistuikin. Mutta kivaa oli!

Treenaamassa syyssateessa

Miksi ihmeessä aina sataa kun on sovittu treenit?

No tänään siis minihakuiltiin. Sansa teki 3 ukkoa. 1. oli noin 15m valmis ukko bunkkerissa ilman apuja. Ei lähtenyt ihan sinne minne lähetin, mutta suoraan meni. Yritin huutaa pois, mutta sai sitten hajun ja löysi. Tajusin vasta sitten että tuuli vähän vinosta ja sen hajun oli saanut jo keskilinjalle ja seurasi sitä. Nenänkäyttö siis toimii. 2.ukko samanlainen ja sama homma eli ihan hyvä. Mun mielestä koira saa oikoa jos se saa oikeasti hajun jo keskilinjalle. 3. ukko oli pakeneva. Tässä meinasi Sansalta vähän loppua usko, kun se joutui ylittämään bunkkerin, mutta hienosti löysi sitten kuitenkin. Onnistunut treeni siis! Ja Sansa löysi ekan ihan oikean ukon ilman mitään apuja. Kommentiksi saatiin, että kyllä siitä vielä hakukoira tulee, mikä lämmitti mieltä mukavasti. Nyt pitää vaan pitää pää kylmänä ja edetä sen mukaan, että Sansa on 6kk. Pitää olla helppoja motivaatiotreenejä, jotta Sansan saa uskomaan, että hän on vähintään maailman paras ja taitavin hakukoira!

Ilmaisutapaa olen tässä vähitellen alkanut miettiä ja alan kyllä kallistua rullan puoleen. Haukkua en ole saanut irti todellakaan helposti, joten todennäköisyys sille, että siltä irtoaisi kunnollinen jatkuva haukku rankan voittajaluokan radan jälkeen on varmaankin aika pieni. Talvella tehdään sitten vasta jotain tän suhteen.

Hakuilun jälkeen käytiin tottistelemassa. Pitäisi aina olla selkeä suunnitelma! Taas olin miettinyt mitä teen, mutten mitään järjestystä... Aloitettiin helpoilla kierroilla. Sitten kiertoja kapulan kanssa. Otettiin myös ihan oikealla kapulalla eikä vaan sillä ohjatun kapulalla, jolla ollaan tähän asti treenattu. Nämä oli hyviä. Vinkiksi saatiin palkkaus ihan mun vierestä jolla saadaan Sansa ryntäämään mun luo. Sit tehtiin vauhtinoutoja niin että mun heiton jälkeen appari heitti kapulaa vielä pidemmälle. Palautuksiin voisi ottaa röyhkeilyluovutukset, niin että Sansa hyppää vasten ja otan siinä kapulan siltä. Nythän olen palkannut sen vaan pallonheitolla suoraan vaihdista. Sit otettiin vielä niin, että Sansa "voitti" kapulan apparilta eli appari taisteli kapulasta ja kun ote oli hyvä päästi irti. Samalla kutsuin Sansaa ja otin niitä röyhkeilyluovutuksia. Tämä toimi tosi hyvin. Lopuksi tehtiin pari merkkiä ja nää oli tosi hyviä, paranevat siis kun vaan treenaa.

Kokonaisuudessaan saatiin vinkkejä palkkaukseen ja sen suuntaan. Pitää välillä palkata myös mun luota. Lisäksi sitä samaa kuin aiemminkin, että anna koiran olla röyhkeä ja vahvista sen omaa aktiivisuutta! Mutta sen verran pitää kehua, että mun mielestä ollaan tässä jo kehityttykin. Sansa tarjoaa esim. merkkiä ja kiertoa mielellään ja se menee jo aika lujaa : ) Vähän röyhkeyttä vielä harjoitellaan.

Ja sivukommenttina, että aloitetaan ensi viikolla agility, kun päästiin alkeisryhmään : )

PK-päivä

Eilen otettiin ehkä jopa vähän yliannos pk-lajeja, onnkesi koiraa ei tuntunut haittaavan moinen.

Aloitettiin hakutreeneillä Jakomäessä. Sansa otti taas 4 ukkoa. Kaikilla lelupalkka. 1. ukko oli haamujänis 15m. Tämä hyvä. 2. ukko oli noin 15-20m. Ääniapu. Sansa lähti ihan suoraan, mutta siirtyi sitten polulle ja meni ohi. En tiedä saiko hajun vai näkikö, mutta löysi sit pienen lenkin kautta joka tapauksessa. 3. ukko halusin kokeilla hajuhakua jotta sais sitä vähän palautettua siihen moodiin, että nenä pidetään auki. No ei onnistunut sitten ollenkaan vaikka käytiin melkein nuolaisemassa ukkoa. Painui vain risteilemään metsään. Teki kyllä ainakin omasta mielestään hommia, mutta... No lopulta meni sen verran suoraan että hyväksyin. Onneksi otin 4. ukon, joka oli ääniapu 30m. Tämä oli super. Sansa ei edes lähtenyt seuraamaan ylittämäänsä polkua : ) Tästä jäi hyvä mieli.

En oikein tiedä pitäisikö hajuhakuja nyt treenata niin että saan ne toimimaan vai unohdanko koko ajatuksen. Jollain pitäisi kuitenkin haamujen ja ääniapujen kanssa muistutella siitä nenästä. Mulla alkaa olla epäilystä siitä että Sansa on ohjaajapehmeämpi kuin voisi noin yleisolemukselta kuvitella. Mun pitää nyt olla supertarkkana sen kanssa, etten jyrää sen omaa halua yrittää.

Hakutreeneistä suunnattiin jäljestämään. Sansa teki ensimmäisen ei mun tallaaman jäljen. Jälki oli nurmikolla noin 50m? ja namikasoja taas vähän väliä. Oli tosi tuulista ja jälki oli tuore, joten Sansa painui vähän sivuun välillä ja lisäksi se edelleen jäljestää niin, että se ryömii eteenpäin... Sansa kuitenkin löysi pääosan namikasoista, päästiin jälki loppuun, Sansa teki koko ajan keskittyneesti töitä ja tiesi selkeästi mitä oltiin tekemässä. Tästä on hyvä jatkaa.

Sitten otettiin vähän tokoa. Sansa teki saman setin kuin ennenkin. Pitäisi keksiä jotain uusia juttuja joita vois tehdä vauhdikkaasti, etten kyllästytä koiraa, siltä ei kuitenkaan toisaalta voi vielä vaatia kauheasti mitään. Tänään otin ensimmäistä kertaa paikkamakuun ulos, muuten hyvä mutta takapää vähän liikkui kun kävin palkaamassa. Sit tehtiin kiertoja, merkkiä, ruutua ja noutoa. Merkit vähän parempia kuin tähän asti. Ei kaatanut enään kun yhden kerran. Noudossa se on alkanut kytätä, että koska pallo lentää. Huomautin tästä ja sainkin vähän vauhtia. Tehtiin myös kapulalla kiertoja, nää oli hyviä. Ruudut oli aika pro. Tein pari ihan suoraan niin että vein lelun jä päästin sitten Sansan sitä hakemaan. Sitten yhden niin että vein lelun, lähetin Sansan kiertänmään ja suoraan sieltä lelulle. Tämä oli ihan super. Vauhtia oli : )

Ihan kuin ei olisi jo tarpeeksi tehty niin otettiin vielä pellolla viestin alkeita ihan 30-60m matkalla näköyhteydellä. Mulle päin Sansa tulee lujaa ja halukkaasti, mut Emmalle oli vähän aluksi ongelmia saada sitä menemään. Se ei jotenkin yhtään tajunnut, mutta saatiin sitten muutama tosi hyvä niin, että Emma juoksi lelun kanssa poispäin. Eiköhän tämä tästä. Toivotaan että ikä ja treenaminen tuo sansalle lisää varmuutta, koska tällä hetkellä en kyllä usko, että siitä on juoksemaan viestiä ainakaan kisoissa. Mutta treenaminen on koirastakin kivaa, joten eipä tässä mitään hätää.

Treenien jälkeen istuttiin aurinkoisella pellolla koirien kanssa ja vitsailtiin, että pitäisikö mennä vielä tallomaan esineruutu niin olis kaikki meidän PK-lajit treenattu. Päädyttiin sit kuitenkin meille tekemään ruokaa ja katsomaan leffaa. Ei ollenkaan huono päivä.

BH-treeni?

Tänään käytiin töiden jälkeen ensin vähän kokoustamassa koululla ja siitä suunnattiin lenkittämään työkaverin mudeja. Kovaa juoksivat pikkutytöt pellolla. Olisi saanut taas hienoja kuvia.

Kotimatkalla mulla oli kauhea nälkä ja opiskelijatyyliin kotona jääkaappi tyhjä. Tähän mennessä en ole jättänyt Sansaa mihinkään kaupan eteen, mutta nyt päätin ihan kokeilu ja treenimielessä BH-koetta ajatellen katsoa mitä käy.

Jätin Sansan pyörätelineeseen ja kovaan häiriöön kun siinä aukealla oli pikkupoikia skeittaamassa ja huutamassa. En tehnyt jättämisestä mitään numeroa, sanoin vain odota. Olin kaupassa ehkä noin 4-5min. Sansa yllätti mut taas täydellisellä varmuudellaan. Siellä mun 6kk aktiivinen paimenkoira odotti täysin varmana itsestään, aivan rauhallisena. Istui tismalleen samassa asennossa kuin mihin sen olin jättänyt, eikä edes noussut kun näki mut. Katsoi vain ja vähän heilutti häntää.

Jos tämän koiran kanssa saan kehitettyä paikkamakuuongelman niin tiedän kyllä mistä etsiä syytä...

Esineruutua ja hömppää

Tänään käytiin treenamassa esineruutua.

Otin ekaa kertaa ihan kunnolla tallatun alueen ja pk-liivit ja kaikki. PK-liivien laiton jälkeen Sansa oli ihan just sen näköinen, että missäs kaikki muut on : ) Kun tästä hämmästelystä päästiin niin totesin, ettei S tykännyt ollenkaan pitää tumppua suussaan vaan sylki sen aina pois. No tehtiin vähän alkuun pitotreeniä ja myös etsinnän jälkeen. Parani kyllä huimasti.

Tyhmänä en juuri nostattanut Sansaa pitojen jälkeen, joten se kyllä etsi tumpun kun vietiin se yhdessä tai kun vein sen Sansan nähden, mutta ei kyllä mitenkään kovin nopea suoritus ollut. Tuolla noepudella ei voittajassa löydy kaikkia 3 esinettä... Nenän käyttö on ihan hyvää, joskin Sansalla on vielä vähän ongelmia tarkentaa hajua. Nenänkäyttöharjoituksia tuli myös, kun palkkasin sitä heittämällä palloa varvikkoon.

Mitä opimme tästä: Ensi kerralla koira oikeaan vireeseen, mahdollisesti apparin avustuksella ja kotona tehdään pitotreeniä kaikella mitä keksitään.

Pois metsästä kävellessä keksin ottaa vähän hömppää ja Sansakin innostui : ) Oon opettanut sille kehonkäyttöharjoituksena hyppäämään kaatuneen puunrungon päälle ja tasapainottelemaan siinä. Terhin mudien innnoittamana kokeilin samaa käskyä kiven päälle kiipeämiseen ja toimihan se. Sit yhdistin hömpöttelyyn myös kierrot. Sansalla oli kivaa kun se kiipeili kivien ja puiden päälle ja kierteli puita. Tuli tässä jotain järkevääkin treenattua eli palkan odottamista, teetin sillä välillä muutamia tehtäviä putkeen ja sitten vasta palkkasin. Mut tärkeintä tässä oli se, että meillä oli tosi kivaa yhdessä!

Minitreenit

Tänään käytiin koulun jälkeen treenaamassa ihan vähän tottista ja sit hakua.

Viilarintien kentällä tehtiin pari vauhtiluoksaria, nämä tosi hyviä. Sansa on selvästi tajunnut, että haluan sen juoksevan lujaa : ) Sit mun iso suojelukoira teki piilonkiertoja ja vauhtinoutoja. Kaikki aika hyviä. Joskin innostuessaan pureskeli vähän kapulaa, mur. Vähän meinasi keskittymisessä olla puutteita kun Emmi treenasi pk-hyppyä vieressä, mutta kun tiukasti kerroin, että sinne ei mennä niin uskoihan se.

Sit hakuilut. Oltiin Sopulitiellä. Maasto oli ihan supervaikeeta, ihme pystysuoria kallioita... No onneksi ennen kallioita oli tarpeeksi maastoa Sansalle. Sansa otti neljä ukkoa. 1. liikkuva haamu 25m. 2. haamu 15m. 3.haamu 20m. 4.ääniapu 15m. Kaikki tosi hyviä : ) Kyllä siitä vielä hakukoira tehdään. Palkkana on nyt ollut leikki, toimii muuten hyvin, mutta joku ei tykkää palauttaa leluja maalimiehille. Mulle palauttaa kyllä. Mut ei sillä niin väliä kunhan palkkautuu.

Hyvät ja nopeat treenit.

Kuumeessakin voi treenata

Eilen podin vielä syksyn flunssaani, mutta kuumeessakin oli tokokentälle lähdettävä kun kasvattaja lupasi tulla kotiovelta hakemaan. ja kivaahan siellä oli, vaikka toipilaana meinasi kunto loppua kesken.

Sansa teki kapulalla riekkumista ja/tai vauhtinoutoa. Nää oli hyviä. Lisäksi otin pari kiertoa, jotka ei olleet ollenkaan normaalia Sansaa vaan se jäi miettimään. No näitä onkin tehty aika paljon vaan samoissa paikoissa ja häiriö oli aika suuri. Sit tehtiin yksi vauhtiluoksetulo, joka sekin oli ihan hyvä. Sit loppui emännältä kunto. Mut olin ihan tyytyväinen tekemiseen Sansalla oli asennetta jo vähän mukana ja Maijan sanoin, mä olen löytänyt koiran jalat : )

Mukavaa oli muutenkin. Oli kiva nähdä sukulaisia treenaamassa ja erityisen kivaa oli nähdä Sansan siskoa Nirriä. Ei oltu ainoita ipanapoja treeneissä niin vältyttiin pahimmilta alemmuuskomplekseilta.

Tänään käytiin koulun jälkeen treenaamassa viestiä. Otettiin vähän liian vaikea treeni alkuun. Sansa juoksi ensin Simban perässä (siis jonkun 3-4min Simban jälkeen) mulle Emmalta jonkun 40m. Sit Emmalle taas Simban jäljessä. Juoksi hyvin pisteelle A, mutta ei mennyt noin 20m pidemmällä olleelle pisteelle B, vaikka Emma huusi sitä. No huutamalla saatiin se menemään. Ja takas mulle jouduttiin myös käyttämään ääniapuja. Ja sit yritettiin juoksuttaa sitä vielä meidän väliä näköyhteydellä, mut raukka oli ihan pihalla. Juoksi sit lopulta kun oikein huudeltiin. Mut siis ens kerralla vaan pari matkaa.

Huomioitavia asioita tässä on selkeät vihjeet koiralle siitä mitä pk-juttua ollaan tekemässä. Liivit kun liittyy aika moneen juttuun tätänykyä. Myös lähetystapa pitää olla vähän eri, niin että koiralle on selvää juostaako nyt viestiä, etsitäänkö esinettä vai maalimiestä.

Käytiin myös vähän tokottelemassa. Otettiin merkkiä, ruutua, kiertoja ja kapulaa. Merkeissä jää merkin viereen. pitää ehkä ottaa muutama lelumerkki... Ruutuun ihan hyvin, vähän on vielä hakusessa, mutta paranee koko ajan. Kierrot oli omalla kentällä hyviä ja kapulan kanssa kierrot myös. Eilen saatiin vihjeeksi treenata pelkää kapulan tuontia niin että appari pitää kiinni koirasta ja jätän kapulan ja pyydän koiraa tuomaan sen mulle. Sansa ei tajunnut tätä yhtään. Kävi joka kerta kääntymässä mun luona ja sit vasta haki kapulan. Saatiin yksi onnistuminen kun appari laittoi kapulan suuhun. Näitä ei varmaan oteta lisää, saadaan se vauhti tähän muutenkin. Mut hyvä motivaatio sillä on kapulaan : )

Sitten Sansa koisasi pari tuntia ja lähdettiin hakua treenaamaan. Otettiin yksi liikkuvan maalimiehen perään lähtö n.30m ja yksi pakeneva haamu n.15m. Molemmat tosi hyviä : )  Ja tästä matka jatkui pitkälle lenkille kera mudien.

Nyt kotona on märkä, väsynyt ja luultavasti onnellinen koira.