Olipa kerran hakutreeni

Käytännössä kamerttomana ihmisenä on harvinaista herkkua saada kuvaaja treeneihin. Tämä saatiin onnistumaan keskiviikkona, suurkiitos Malla.



Siis kuka voi olla hymyilemättä tälle otukselle : D



Sinne mennään



Lujaa!

Taas ollaan treenattu myös vaikka mitä muuta, mutta suurinta edistymistä ollaan varmaan saatu aikaan agilityssä, kun Sansa tajusi, mitä kontakteilla haetaan. Pätevästi se tarjoaa etu- ja takatassuja niille. Tokoon on edelleen se pitkän tähtäimen suunnitelma tekemättä...

Alkaa mun pikkukoirassa näkyä myös niitä teinin piirteitä. Välillä se kokeilee, että jos en sittenkään tottele niin mitäs siihen sanot, mutta onneksi palaa ruotuun kuitenkin nopeasti.

Kuvat c Malla Muhonen

Treenataanko me liikaa?

Välillä kyllä itseäkin hirvittää tää treenaustahti, mutta koiraa ei tunnu haittaavan. Pitää kuitenkin pitää vielä monessa jutussa mielessä se, että Sansa on nuori ja kehittyvä. Ja treenauksen vastapainoksi pitää olla paljon perus lenkkeilyä ja muiden koirien kanssa riehumista. Onneksi meillä on kuitenkin aika monipuolista tämä treenaaminen, ettei hinkata yhtä ja samaa.

Viimeisen viikon saldo on: 1x aksatreenit, 2 x hakutreenit, 1 x jälkikoulutus, 2x tokotreenit. Näiden lisäksi ollan tehty melkein joka päivä vähän tokoa sisällä ja 4 kertaa on käyty pitkällä lenkillä koirakavereiden kanssa. Toki myös muina päivinä on lenkkeilty. Lisäksi viikkoon mahtui myös lähes jokaviikonloppuinen reissu Tampereelle.

Treeneistä huomioitavaa. Jäljestys: koulutus oli tosi hyvä, jäi paljon käteen. Nyt vain vaikeutetaan treeniä, opetetaan kepit ja jana. Ja kilometrejä Sansan kuonon alle! (Mikä autottomana Helsinkiläisenä on vähän haastavaa) Haku: Hyvin sujuu, rullia odotellaan edelleen. Tänään mun pentu teki hienon löydön ilman apuja 50m : ) Aksa: Kivaa on ja hyvää vastapainoa kaikelle muulle. Ja mikä häiriöiden sieto Sansalla onkaan. Voidaan treenata yhtä aikaa neljän muun koiran kanssa siinä superpienessä tilassa. Toko: Edistystä tapahtuu, joskin treenit pitäisi suunnitella pidemmällä aikajänteellä niin edistystä voisi tapahtua vähän paremminkin. Sansa on oppinut tarjoamaan tosi hienosti, mikä aiheuttaa sitten välillä sitä, että se ei kuuntele mitä siltä pyydän vaan päättää vain tarjota jotain osaamaansa.

Saattaa kuulostaa siltä, että Sansa olisi mulle vain treeniväline, mutta kyllä se elää myös sitä ihan kotikoiran elämää. Kiipeää sylii rapsuteltavaksi, nauttii syksyisessä metsässä niistä rauhallisistakin lenkeistä, inhoaa pesulla käyntiä ja tuhisee tyytyväisenä omalla pedillään. Täytyy vain sanoa, että tuon sopivampaa koiraa en olisi voinut itselleni löytää. Maailman ihanin ja taitavin ja mahtavin ja suloisin pieni ipanapa <3 Rakastun siihen joka päivä vähän enemmän.

Onni on lämmin halli

Joo eli taas on hakuiltu ja aksailtu. On me vähän tokoakin tehty.

Hakuilut etenee hyvin. Avuilla Sansa menee jo melkein sinne 50m helpossa maastossa. Ollaan otettu nyt myös pari niitä valmiita ja hyvin on sujuneet. Viime treeneissä otetiin jänis n. 10m ja keskilinjalla kyllä selvästi näki, kun Sansa nosti nenää ja sai hajun. Kovasti odotellaan rullia saapuviksi niin päästään sitä ilmaisua tekemään.

Tokossa on hinkattu sisällä (koska ulkona on märkää, kylmää, ikävää ja hakutreeneissä kastuu ihan tarpeeksi) eteentuloa ja seuraamaan lähtöä. Molemmat alkaa olla jo aikas hyviä.

Tänään oli jo toinen aksakerta ja hämmästyin kyllä koiran oppimiskyvystä. Tehtiin rengasta, pituutta, keppejä, puomia ja putki-hyppy ympyrää. Rengas oli Sansalle helppo, pituus haki vähän mutta sivuille laitetut siivekkeet auttoivat. Keppejä tehtiin verkoilla kahta väliä. Tämä oli ehkä haastavinta, mutta eiköhän sekin siitä kun vaan saa paljon toistoja. Puomilla tuli taas esiin Sansasta puuttuva itsesuojeluvaisto... Se juoksi jo ensimmäisellä kerralla niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Putosi sitten alasmenon puolestavälistä. laitettiin sitten nameja, jotka vähän hidastivat. Kontaktit pitäisi nyt vaan saada tehtyä niin olisi kontaktiesteiden treenaamisessa jotain järkeä. Kahden hypyn, pituuden ja kahden putken U-muotoinen sarjakin onnistui hyvin, kunhan saatiin pituus kuntoon.

Oli se vaan kivaa treenata sisällä lämpimässä ja valaistussa hallissa : )

Eka aksakerta ja hakuiluja

Me on hakuiltu muutama kerta tässä tällä ja viime viikolla. Huomioitavaa näissä on: Sansa käyttää nenäänsä hyvin ja uskaltaa jo mennä ilman apujakin etsimään maalimiestä, Sansa eteni haamun avulla jo n. 50m ja rullat on tilattu Ipanapalle, niitä ruvetaan testaamaan kunhan saapuvat.

Eilen oltiin ensimmäisissä aksatreeneissä ja en ollut tunnistaa koiraani... Vauhtia ei ainakaan puutu mun makuuni. Tehtiin putkea, hyppyjä ja A-esteelle kiivettiin kahdesti. Kokeiltiin myös valssia ja putken kanssa toimi hyvin. Hypyillä vähän haastavampaa, Sansa oli aina mun selän takana. Sansa rakastui putkeen. Sinne oli päästävä vaikka mistä.

Pakko on myös jakaa maailman älykkäintä koirarotua edustavan Sansan tämänpäiväinen älynväläys. Treenikaverin autossa on ihan kunnolliset kaksi ovellista koirahäkkiä ja Sansa matkustaa mukana treeneihin. Tänään sitten oli takakontti auki, mutta häkit kiinni. Omatoiminen koirani ajattelee hypätä kyytiin, mutta päätyy apinana roikkumaan häkin oveen... Oli siinä naurussa pitelemistä. Ja Sansaa nolotti.